Mielipide: Tekeekö tekoälyjärjestelmät tyhjäksi ihmistyövoiman – todellinen muutos vai pelkkää hypeä?

Tekoäly ensin -yritysten aalto on alkanut muokata yritysmaailman maisemaa, ja uusi irtisanomiskierros uhkaa työntekijöitä ympäri maailmaa. Vaikka tekoälyteknologiat ovat parantuneet ja lietsoneet hypeä, korkean profiilin epäonnistumiset osoittavat, että ihmiset ovat edelleen välttämättömiä – ja heitä saatetaan jopa palkata uudelleen.

ChatGPT:n debyytistä vuonna 2022 lähtien miljoonat työntekijät ympäri maailmaa ovat olleet epävarmuuden vallassa. Asiantuntijat – ja ei-niin-asiantuntijat – ovat väittäneet, että on vain ajan kysymys, milloin tekoäly korvaa suuren osan ihmistyövoimasta.

Joten, onko 2025 vuosi, jolloin tekoäly ottaa viimein haltuunsa useimmat ihmisiltä perinteisesti suoritetut tehtävät?

Vain muutama päivä sitten, Zoomin AI-first -politiikan julkistuksen jälkeen, Duolingo ilmoitti, että se aikoo omaksua samankaltaisen lähestymistavan, nojautuen yhä enenevissä määrin tekoälyn tuottamaan sisältöön ja tehtäviin sekä automaatioon samalla, kun se luopuu urakoitsijoista ja useammista työntekijöistä.

Duolingon toimitusjohtaja vertasi tätä uutta AI-keskeistä aaltoa menneisyyden mobiili-ensin muutokseen. Ja vaikka monet yritykset ovat innokkaita hyppäämään mukaan aaltoon, toiset – kuten McDonald’s, Klarna ja nate – ovat kohdanneet merkittäviä takaiskuja täysin omaksuttuaan huippuluokan AI-teknologiat.

Viimeaikaiset tutkimukset paljastavat, että AI-järjestelmät vuonna 2025 ovat todellakin voimakkaampia, mutta ne myös hallusinoivat useammin – ja tavoittavat laajempia yleisöjä kuin koskaan aikaisemmin. Kaikki tämä tekee vuodesta 2025 yhden sekoittavimmista ja ristiriitaisimmista vuosista työvoiman tulevaisuuden kannalta.

Huijaukset, virheet ja nolot mokat

Vaikka monet yritykset valitsevat priorisoimaan tekoälyä ihmistyövoiman sijaan erilaisissa tehtävissä, on vielä nähtävissä, onko tämä lopulta viisas päätös. Useissa korkean profiilin tapauksissa tekoäly on epäonnistunut – joskus jopa näyttävästi.

Viime päivinä olemme todistaneet jälleen uutta irtisanomisaaltoa suurissa teknologiayrityksissä. Microsoft irtisanoi yli 6,000 työntekijää—noin 3% sen työvoimasta—, kun taas Amazon vähensi noin 100 työpaikkaa palveluissaan ja laitteissaan, ja Google poisti noin 200 positiota kumppanuuksissa ja myynnissä.

Monet laskevat nämä irtisanomiset tekoälyjärjestelmien käytön lisääntymisen syyksi, joiden avulla henkilöstöä voidaan korvata. Vaikka nämä päätökset ovatkin suoraan yhteydessä edistyneiden teknologioiden käyttöönottoon, tämän siirtymän todellista kustannusta ja vaikutusta ei ole vielä määritetty.

Tekoälykin saa potkut

McDonald’s ja IBM tekivät yhteistyötä kouluttaakseen tekoälyä ottamaan asiakkaiden tilauksia drive-thru-palvelupisteissä — yhteistyö, josta ilmoitettiin kolme vuotta sitten — kunnes sarja noloja asiakaskokemuksia levisi sosiaaliseen mediaan. 260 McNuggetsin tilauksista jäätelöön pekonilla, useat käyttäjät postasivat videoita, jotka osoittivat, että McDonald’sin tekoälyjärjestelmä ei ymmärtänyt heidän pyyntöjään, ja edes ”lopeta!” huutaminen ei peruuttanut botin tekemiä ruokavalintoja.

Kesäkuussa 2024 McDonald’s julkaisi sisäisen muistion, jossa ilmoitettiin kumppanuuden päättymisestä ja testiohjelman lopettamisesta, joka oli otettu käyttöön yli 100 ravintolassa ympäri Yhdysvaltoja.

Tietenkin, McDonaldsin tekoälymoka ei ollut erillinen tapaus. Air Canadan virtuaaliavustaja teki otsikoita viime vuonna, kun se antoi asiakkaalle virheellistä tietoa surulomakäytännöistä. Matkustaja osti kahden lipun isoäitinsä kuoleman jälkeen chatbotin ohjeiden perusteella ja haastoi lentoyhtiön oikeuteen. Tuomioistuin antoi päätöksen hänen hyväkseen ja Air Canadan määrättiin maksamaan hyvitys. Chatbot on sittemmin poistettu lentoyhtiön verkkosivustolta, eikä se ole enää käytössä.

Sitten ovat tekoälymallit, jotka eivät vain toimineet niin hyvin kuin odotettiin. Klarna, yksi tekoälyn varhaisista käyttöönotosta asiakaspalvelun ihmistehtävien korvaamiseksi, ilmoitti vuonna 2023 korvanneensa 700 agenttia chatboteilla. Tänä vuonna sen toimitusjohtaja, Sebastian Siemiatkowski, jatkoi tekoälyyn perustuvan työkorvaamisen puolustamista ja kehuskeli sen menestyksellä. Mutta juuri kun Klarnan tekoälyn käyttöönotto näytti onnistuneelta ja vakaalta, yritys alkoi palkata uudelleen ihmistyöntekijöitä. Kävi ilmi, että halvat chatbotit tarjosivat ”alempaa laatua” palvelua.

”Todellakin, panostaminen ihmistuen laatuun on tulevaisuuden tie meille,” sanoi Siemiatkowski viime viikolla haastattelussa Bloombergille, tunnustaen, että chatbotit eivät pysty vastaamaan ihmispalvelun laatuun. Samainen mies, joka sanoi vain kuukausia aiemmin, helmikuussa, että “AI pystyy jo tekemään kaikki työt, mitä me ihmisinä teemme.”

Ihmiset esittävät olevansa AI

Läpinäkymättömyys generatiivisen AI:n suorituskyvyn ympärillä joissakin yrityksissä, kuten Klarnassa, on ruokkinut epäluottamusta ja herättänyt kysymyksiä teknologian todellisista kyvyistä ja saavutuksista. Mutta jotkut tapaukset menevät jopa pidemmälle.

Yritykset kuten Nate, startup-yritys, joka väitti käyttävänsä tekoälyä verkkoshoppailun tehostamiseksi, on paljastettu palkkaavan ulkomailla asuvia ihmisiä esittämään tekoälybotteja alhaisella palkkauksella. Vain muutama viikko sitten Yhdysvaltain oikeusministeriö paljasti, että Naten todellinen automatisointiaste oli 0%.

Yrityksen toimitusjohtaja, Albert Saniger, keräsi yli 50 miljoonaa dollaria rahoitusta muka mullistavaa teknologiaansa varten, palkkasi data-analyytikoita, tekoälytyökaluja ja asiantuntijoita – mutta ei kertonut sijoittajille, että hän oli palkannut myös satoja työntekijöitä Filippiineiltä suorittamaan manuaalisesti tehtäviä, jotka tekoälyn olisi pitänyt hoitaa.

Parempi teknologia, joka silti hallusinoi

Toinen merkittävä uhka, jolle ei näytä löytyvän ratkaisua, on harhanäyt. Riippumatta siitä, kuinka paljon Google, OpenAI, xAI, Anthropic tai Perplexity parantavat ja julkaisevat uusia työkaluja vaikuttavilla kyvyillä, niiden tuottamat virheet aiheuttavat laajaa keskustelua.

Joka viikko tuntuu olevan uusi tapaus chatbotin harhanäystä. Muutama päivä sitten se oli Google, joka selitti vääriä sanontoja AI Overviews -työkalullaan – se oli huvittavaa, täytyy myöntää – ja äskettäin Grok jakoi väärää tietoa “valkoisesta kansanmurhasta” Etelä-Afrikassa.

Harhakuvitelma-kriisi on vaikuttanut – vai pitäisikö sanoa tartuttanut? – joka alaan nyt. Se on kasvava huolenaihe Yhdysvaltain oikeuslaitoksessa, jossa tekoälyn generoima disinformaatio on johtanut lakimiehiä oikeudellisiin ongelmiin ja kalliisiin sakkomaksuihin, ja se vaikuttaa jopa lääketieteen alaan. Oikeussaleista sosiaaliseen mediaan, asiakaspalveluun ja jopa teknologiayrityksiin itsessään.

”Huolimatta parhaista ponnisteluistamme, ne aina harhautuvat”, sanoi startup-yritys Vectaran toimitusjohtaja ja entinen Google-johtaja Amr Awadallah New York Timesille äskettäisessä raportissa. ”Se ei koskaan lopu.”

Todellinen uhka työvoimalle

Tekoälyagenttien saapuminen sekä teknologiayhtiöiden tekemät merkittävät parannukset tekoälytyökaluihin, ovat johtaneet yrityksiin kuten Zoom ja Duolingo ilmoittamaan uusista toimenpiteistä, jotka priorisoivat ja omaksuvat teknologian työntekijöiden yli.

Kuitenkin yritykset, kuten McDonald’s, nate ja jopa Klarna, toimivat merkittävinä esimerkkeinä siitä, että huolimatta innostuksesta ja merkittävästä ajasta ja rahasta, tekoäly ei vielä pysty korvaamaan ihmisiä kokonaan.

Voisimme sanoa, että molemmat, sekä muutos että hype, ovat todellisia, loppujen lopuksi. Mutta ymmärtäminen, että ihmiset, jotka vastaavat tekoälyn omaksumisesta, kehittämisestä, irtisanomisista ja palkkaamisesta, ovat ihmisiä – joilla on suuri vaikutus sekä tulevaisuuden työn seurauksiin että käsitykseen siitä, mitä todella tapahtuu – saa meidät kysymään:

Onko todellinen uhka tulevaisuuden työlle itse tekoäly, vai ovatko ne ihmiset, jotka tekevät ratkaisevat markkinapäätökset?